Pienvesivoima on ylivoimainen energiantuotantomuoto

Home / Pienvesivoima on ylivoimainen energiantuotantomuoto

Pienvesivoima on ylivoimainen energiantuotantomuoto

Eräs tapa kuvata eri tuotantomuotojen energiatehokkuutta on takaisinmaksusuhde. Sillä tarkoitetaan laitoksen elinkaarensa aikana tuottaman
energiamäärän suhdetta siihen energiamäärään, joka tarvitaan laitoksen rakentamiseen, ylläpitoon ja polttoainehuoltoon.

Tuotantomuoto        Takaisinmaksusuhde

Hiililaitokset                5 – 11
Kaasukombit              2 — 4
Ydinvoima                    16
Tuulivoima                 9 – 20
Aurinkovoima               6
Vesivoima                  205*

Lähde: Word Energy Council, LCA-tutkimus

*Pohjois-Amerikan olosuhteissa. Vesivoiman takaisinmaksusuhde riippuu kuitenkin voimakkaasti tekniikasta ja olosuhteista. Pitkä käyttöikä ja ”historiatietojen puuttuminen” vaikeuttaa myös laskentaa. Kirjallisuudessa takaisinmaksusuhde vaihtelee 30 – 270 välillä.

Eri primäärienergialähteiden ominaispiirteet LCA tutkmukseen perustuen

Tekijät                         Hiili    Öljy  Kaasu Biom. Ydin  Vesi Tuuli Aurinko

Kustannukset                F       M       M        M         F       F      D       D

Saatavuus                     F       M       M        M          F       F     D       D

Ympäristö-                    D       D        M        F          F       F      F       F

F = suositeltavaa
M = F:n ja D:n välissä
D = ei-suositeltavaa

World Energy Councilin tutkimuksen mukaan vesivoima on kaikilla kriteereillä (kustannukset, saantivarmuus, ympäristövaikutukset) mitattuna suositeltavien energiantuotantomuoto. Ylivoimaista se on, jos suuria altaita ei tarvitse rakentaa. Näinhän on tilanne juuri pienvesivoiman suhteen.

Suomen olosuhteissa pienvesivoimaloiden käyttöaste on noin 50 – 80 prosenttia huipputehosta. Niitä voidaan käyttää silloin, kun sähköä tarvitaan eli säätötehona. Tuulivoiman käyttöaste on 20 – 25 prosenttia.  Sähköä saadaan vain silloin, kun tuulee.

Biosähkön pienimuotoisessa yhteistuotannossa päästään samoihin käyttökertoimiin kuin pienvesivoimalla, mutta sähkön hinta nousee
huomattavasti korkeammaksi.

Suomessa metsähakkeen käyttöä on lisätty niin, että polttoaineen saanti alkaa olla kohtuullisilta ajomatkoilta vaikeaa. Esimerkiksi metsähakkeen tuotantoprosessissa suurin kustannuserä on hakkeen kuorma-autokuljetus laitokselle, mikä nostaa tuotetun sähkön hintaa edelleen.

Suomalaiselle pienvesivoimatekniikalle ja siihen liittyvälle osaamiselle on myös globaalia vientipotentiaalia. Erityisen kiinnostava kohdemaa on Venäjä. Siellä  noin puolet ihmisistä asuu alueilla, joilla ei ole saatavilla ydin- tai kaasuvoimaa. Uusiutuvien osuus energiantuotannossa on 0,3 prosenttia.

Pienimuotoinen, paikallinen energiatuotanto parantaa paikallisia elinolosuhteita.  Asiantuntijoiden mukaan juuri tästä olisi Venäjällä lähdettävä liikkeelle. Se saattaa avata mahdollisuuksia myös muulle viennille.

16.2.2006

Lauri Kinnunen

Teknotietämys

www.teknotietamys.fi

Siirry työkalupalkkiin