Tainionvirran kestävä kehitys

Home / Tainionvirran kestävä kehitys

Tainionvirran kestävä kehitys

Tasaisesti virtaava ja luonnonkaunis Tainionvirta yhdistää Päijänteen ja sen itäpuolella sijaitsevat järvialueet. Tainionvirran alueella tarkoitetaan jokea ympäröivää aluetta, jonka kehitys oli aikoinaan riippuvainen Tainionvirrasta tai nykyään hyötyy siitä. Tainionvirta toimi todennäköisesti jo tuhat vuotta sitten tärkeänä kulkuväylänä ja mahdollisti alueen kehittymisen. Jokea ylävirtaan kulkivat silloin kauppiaat, sotilaat ja tutkimusmatkailijat ja alavirran suuntaan toivat metsästäjät turkiksia ja metsäkansa tervaa Sysmän markkinoille. Kalastus oli varmasti silloinkin tärkeää ja Päijänteen lohi oli arvossa. Maatalouden kehittyessä otettiin vesivoima käyttöön Tainionvirran lukuisissa myllyissä ja metsätalouden kehittyessä tuli uitto mukaan kuvioon.

Tainionvirran läheisyyteen on kehittynyt arvokas kulttuurimaisema, lukuisine kartanoineen ja aluekeskukset historiallisine kirkkoineen. Teollisuuden kehittyessä toimivat pienetkin vesivoimalaitokset teollisuuden mekaanisina voimanlähteinä. Vanhimmat voimalaitosluvat ovat Tainionvirralla myönnetty jo kauan, yli 150 vuotta sitten. Vasta viimeisen vuosisadan aikana aloitettiin sähköenergian valmistaminen vesivoimalla ja niin tapahtui Tainionvirrallakin. Vuosisatojen kehityksen tuloksena on Tainionvirran alue kehittynyt ainutlaatuiseksi kulttuurin ja luonnonläheisyyden yhdistelmäksi. Näiden arvojen kestävä kehitys ja niiden mahdollisimman hyväksi hyödyntäminen pitäisi olla alueen väestön tärkeä tavoite.

Aikaa myöten on myös tullut vesistön ja sitä ympäröivän alueen virkistyskäyttöarvot aina vain tärkeämmiksi. Itse Tainionvirran alueella asuvan väestön toiminnan rakenne on voimakkaasti muuttumassa maatalousyhdyskunnasta palveluyhdyskunnaksi. Tämän muutoksen yhteydessä syntyy ihmisille enemmän vapaa-aikaa, joille etsitään toimintamuotoja. Asuinympäristön virkistyskäytölliset arvot nousevat aina vain tärkeimmiksi syiksi asumispaikan valintakriteerinä. Tainionvirran alue tunnetaan historiallisista matkailuarvoistaan. Tainionvirta taas tunnetaan Etelä-Suomen tärkeäksi ”lohijoeksi” ja melontareitiksi. Matkailuarvoja on siis lukuisia, kulttuurimatkailusta, huvimelontaan ja erämaavesiretkeilyyn, mutta ne vaativat suunnitelmia ja kehittämistä.

MIKSI TAINIONVIRRAN ALUEEN KESTÄVÄ KEHITYSHANKE?

Tainionvirran kehittäminen on noussut Sysmässä ajankohtaiseksi osaltaan sen vuoksi, että Virtaan voimalaitos vaihtoi omistajaa kevättalvella ja keskustelu kalatien rakentamisesta sai uuden käänteen. Toki virran varrella, etenkin Hartolassa, mutta myös Sysmässä, on tehty vuosien saatossa paljon alueen kehittämisen hyväksi. Yhtenä suurena haaveena on ollut luontaisen lohikannan palauttaminen jokialueelle. Kalankulun varmistamiseksi on suunniteltu käynnistää laaja, jo kansainvälistä huomiota herättänyt tutkimushanke, jonka kautta Tainionvirta tulee varmasti laajasti tunnetuksi. Alueen yleisistä ominaisuuksista, kuten koskemattomasta luonnosta, perinnemaisemista ja kulttuuriarvoista, monimuotoisuudesta, ihmisläheisyydestä ja ihmisten ystävällisyydestä täytyy tiedottaa. Niiden arvojen tunnetuksi tekemisen kautta nousee alueen arvostus ja tästä hyödyntää alueen väestön kehitys, yritykset, matkailu j.n.e.

Alueen päättäjät, Hämeen TE-Keskuksen ja Hämeen Ympäristö-keskuksen edustajat sekä joukko yksityisiä toimitsijoita antoi Sysmän Kehitys Oy:lle tehtäväksi Tainionvirran kehittämistä koskevan esiselvityshankkeen käynnistämisen. 12.6.2002 Leader+ ohjelman kautta saatiin myönteinen rahoituspäätös. Esiselvityksessä selvitettiin, miten alueen kulttuuriarvot, vesistökunnostus, kalatalouden- ja luontomatkailun kehittäminen sekä kalatietutkimus ovat sidoksissa keskenään ja miten ne palvelevat Tainionvirran alueen luonnonmukaista ja kestävää kehitystä. Hankkeen esiselvityksen laati PR Vesisuunnittelu Oy, Helsingistä ja hankepäällikkönä toimi DI Peter Reiter. Hankkeen toteutukseen osallistuivat Hartolan Kunta, Sysmän Kunta, Hämeen TE-keskus, Hämeen Ympäristökeskus, TEKES, Virtaankosken Voima OY, WP Waterpumps Oy, Vantaan Energia Oyj, alueen matkailuyrittäjät, kalastuskunnat ja yhdistykset, Itä-Hämeen opisto ja museo.Esiselvitys valmistui vuoden 2002 loppupuolella.

Siirry työkalupalkkiin