Voimalatietoa

Home / Voimalatietoa

Voimalatietoa

Historiaa ja kehitysvaiheita

Koskien ja putousten voimaa on hyödynnetty erilaisissa vedennostolaitteissa jo tuhansien vuosien ajan. Eräänä historiallisena selityksenä Euroopan esiteollisen mahdin muuta maailmaa nopeammalle kehitykselle pidetään jokien määrää ja vesivoiman saatavuutta.

Suomeen vesiratasta hyödyntävät vesimyllyt tulivat 1300-luvulla. Putovan veden energian sähköksi muuttavia turbiineita alettiin ottaa käyttöön 1800-luvun lopulla.

Nykyaikaisessa vesivoimalassa vesi virtaa alas turbiinin kautta. Osuessaan turbiinin akselille asennettuun pienen laivan potkuria muistuttavaan ns. juoksupyörään, vesi pyörittää turbiiniakselia ja siihen yhdistettyä generaattoria, joka muuttaa pyörimisliikkeen sähköenergiaksi.

Pienvesivoimalan  pääosat

Voimala koostuu yläaltaasta, padosta, voimalakoneistosta ja -rakennuksesta sekä ala-altaasta. Yläaltaan ja ala-altaan tai alavirran korkeusero on putouskorkeus.

Padossa on  ohivirtausaukko, jossa on vedenkorkeuden säännöstelyä varten luukku sekä lähtöaukko, josta vesi ohjataan tuloputkea tai kanavaa pitkin voimalaan. Näiden suulla on välppä, johon tarttuvat suurimmat turbiinille haitalliset roskat. Veden saapuessa turbiineille on sen nopeus tasaantunut sopivaksi.

 

Välppä on lamelliraudasta valmistettu säleikkö, jonka säleiden väli sekä välpän koko määritellään tarkasti voimalakohtaisesti. Mitoituksessa huomioidaan turbiinivalmistajan ohjeet sekä vesistökohtaiset ohjeet.Välppään rakennetaan joko välpänpuhdistuslaite tai se puhdistetaan välppäharavalla säännöllisin väliajoin .
Turbiinin koko ja tyyppi valitaan virtaamatietojen ja olosuhteiden mukaan. Turbiinin perään asennetaan  betoninen tai metallinen muotoiltu putki eli ns. imuputki, jonka kautta vesi poistuu esteettömästi alavirtaan..

Toimii miehittämättömänä

Voimalassa tuotettu, sähkö menee muuntajalle ja sähköverkon kautta kuluttajille. Pienvoimalalla tuotettu verkkoon johdettava sähkö on taajuudeltaan 50 Hz.

Pienvesivoimala on pitkälle automatisoitu. Automatiikan ansiosta voimala voi toimia täysin kauko-ohjattuna ja miehittämättömänä.

Vanhat padot kannattavasti hyötykäyttöön

Vanhojen mylly- ja sahapatojen takana on vesivoimaa yli 100 megawatin edestä. Olemassa olevien patojen hoito on laissa säädettyä, ja omistajalla on velvollisuus niitä hoitaa.

Patojen purkaminen on vaikeaa, sillä viime vuosisadan mittaan myllyjen ja sahojen ympärille on rakentunut asutusta – esimerkiksi kylä ja  pientä liiketoimintaa. Nyt tällainen, luontoon sopeutunut paikka on idyllinen nähtävyys ja esimerkki entisajan kestävästä kehityksestä.

Nykytekniikalla on mahdollista rakentaa pienvesivoimala olemassa olevan padon yhteyteen tai uudistaa padossa jo oleva vanha voimala rakenteita ja ympäristöä muuttamatta. Sen sähköntuotanto tukee patojen kunnossapitoa ja edesauttaa taloudellisesti koko paikallista yhteisöä.

Rakentamisen jälkeen pienvesivoimalaitoksesta aiheutuu vain vähän kustannuksia.  Sähkön myynnistä saatavilla tuloilla pienvoimalainvestointi maksaa itsensä yleensä takaisin kymmenessä vuodessa. Tämän jälkeen voimala tuottaa sähköä vielä kymmeniä vuosia.

Pienvesivoimalan idylliä

Pmylly3p_DSCF0113 Pmylly1Pmylly2

Pienvoimalaopas


Siirry työkalupalkkiin