Yleistä

Home / Yleistä

Yleistä

Pienvesivoima on puhtainta uusiutuvaa energiaa

Kansainväliset vertailut osoittavat, että pienvesivoima on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin sähköntuotantomuoto. Energiajärjestelmien vertailu

Suomessa pienvesivoimalaitosten tyypillinen putouskorkeus on 2 – 6 metriä ja teho 100 – 1000 kilowattia, jolloin puhutaan usein myös minivesivoimasta. Tällaiset laitokset eivät tarvitse erillisiä vesialtaita. Laitosten laitosten käyttöikä on 60 – 100 vuotta. Voimalarakennuksetkin sopeutuvat hyvin ympäristöön.

Pienvesivoimalla oli suuri rooli Suomen teollistumisessa. Metsäteollisuus sai jo 1900-luvun alussa 60% energiasta vesivoimasta, jonka   kapasiteetti ylitti jo 12 megawattia.

Tältä ajalta ja myöhemmiltä vuosilta on jäljellä pieniä käytöstä poistettuja voimaloita. Useiden selvitysten  mukaan vanhojen saha- ja myllypatojen takana seisoo hyödyntämätöntä voimaa yhteensä teknillisenä potentiaalina noin 250 megawattia.

Tämä potentiaali on mahdollista ottaa hyötykäyttöön uusilla teknologisilla ratkaisuilla kustannustehokkaasti, hyvällä hyötysuhteella ja entistäkin ympäristöystävällisemmin. Pienvesivoimala voidaan  rakentaa olemassa olevan padon yhteyteen tai uusia vanha voimala rakenteita muuttamatta.  Pienvesivoimakartoitus

Suomessa pienvesivoimaa on pitkään vähätelty, mutta nyt on tapahtumassa käänne. Muualla Euroopassa pienvesivoiman ympäristöystävällisyys on noussut näkyvästi esille ilmastonmuutoksen ja Kioton päästötavoitteiden johdosta.

EU:n uusien päästötavoitteiden mukaan uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiasta pitäisi nostaa 38 prosenttiin eli kolminkertaiseksi nykyisestä vuoteen 2020 mennessä, mikä edellyttää kaikkien uusiutuvien energialähteiden mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Tämä täytyy koskea myös pienvesivoimaa.

Paikallinen merkitys suuri

Pienvesivoimalla on paikallista merkitystä. Se vähentää sähkön siirron kustannuksia ja parantaa sähkön saantivarmuutta sekä varmistaa vanhojen patojen kunnossapidon.

”Oma voimala” tuo myös itsetuntoa paikkakunnalle ja synnyttää uutta liiketoimintaa sekä sen myötä työpaikkoja. Lisätuloja on mahdollista saada myös vihreän sähkön myynnistä.

pienvesivoimalaitoksen ja sen padon luvanmukainen ylläpito ja käyttö varmistaa myös sen, että vuosisatojen aikana kiinteäksi kokonaisuudeksi kehittynyt vesiympäristö säilyy. Tästä hyötyvät rannanomistajat ja laajemmassa merkityksessä koko jokilaakson infrastruktuuri.

Vihreän sähkön tuotanto esimerkki kestävän kehityksen mukaisesta valinnasta ja nostaa koko paikkakunnan imagoa!

Kauppa- ja teollisuusministeriö vauhditt1 vuosina 2003 – 2006, työ- ja elinkeinoministeriö jatkoi samaa linjaa 2010 saakka, jolloin pienvesivoiman asema heikeni muita uusiutuvia nähden ja täydellinen jarrutus alkoi vuoden 2011 syksyllä!

Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ja lisäämään uusiutuvan energian osuutta yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukäytöstä vuoteen 2020 mennessä. Pienvesivoiman lisääminen auttaisi ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Sillä tuotetun sähkön määrä olisi mahdollista lähes kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Lisäys vastaisi yli 300 000 suomalaisen pientalon vuotuista sähköntarvetta. Samalla Suomen hiilidioksidipäästöjä vähennettäisiin noin miljoonalla tonnilla ja rikkidioksidipäästöjä viidellä tuhannella tonnilla. Pienvesivoiman pitkäikäisyys takaa myös päästövähennykset useiden vuosikymmenten ajalle. Vanhat voimalaitokset ovat usein myös osa kulttuurimaisemaa ja monella paikkakunnalla ne ovat olleet keskeisessä asemassa paikallisen teollisuuden kehityksessä. Tämän kulttuuriperinnön säilyttäminen tulisi myös pitää mielessä päätettäessä laitosten jatkosta.

Pienvesivoimaa tuotetaan laitoksilla, joiden teho on pienempi kuin 10 MW (EU:n käyttämä määrittely). Minivesivoima on pienvesivoiman alasektori ja sitä tuotetaan laitoksilla, joiden teho on pienempi kuin 1 MW.

Vuonna 2009 Suomessa oli käytössä 152 pienvesivoimalaitosta, joista 79 laitosta on teholtaan   1-10MW:n kokoisia ja 73 laitosta pienempiä kuin 1 MW. Normalisoitu (EU:n määrittelemä keskiarvoinen) vuosienergiatuotanto on 1089 GWh/a. Suomen pienvesivoimalaitosten keskikoko on 2MW ja keskimääräinen vuosituotanto on 8GWh/a. Tämä on huomattavasti suurempi
kuin EU-27 maiden pienvesivoimalaitosten keskiarvo (0,6 MW ja 1,95 GWh/a).

Tilasto ei sisällä montakaan alle 100 kW kokoista laitosta. Tilastoitujen ja valtakunnalliseen verkkoon kytkettyjen laitosten lisäksi, lähes 100 laitosta toimii tuottamalla omistajilleen kotitaloussähköä. On selvää, että käytössä olevat voimalaitokset tarvitsevat kunnostustöitä ja uusimista. Monessa kohteessa voitaisiin nostaa kannattavuutta lisäämällä turbiinien lukumääriä tai nostamalla rakennevirtaamaa. Automatisoinnin ja peruskunnostustöiden potentiaalia on
laajasti olemassa. Noin puolet Suomen pienvesivoimalaitoksista on yli 50 vuotta vanhoja ja vain noin 25% laitoksista on alle 25 vuoden ikäisiä. Lähiajan mittava kunnostus- ja parannustarve on siis ilmeinen

Parempien ja muiden uusiutuvien rinnastettavien kehitysedellytysten ollessä käytössä Pienvesivoimaloiden tuotannon kehitys olisi voinut olla

Pienvesivoimaloiden tuotannon kehitys
2008    1.1 TWh
2015    1.5 TWh
2020       2 TWh

Valitettavasti näin ei ole käynnyt ja pienvesivoimaa on jälleen kerran odottavaa parempia aikoja ja viisampia päättäjiä!

Suomen pien- ja minivesivoiman tuotannon kasvuennuste. Lähde: Pienvesivoimalaopas 2009 Huomioon: Vuonna 2006 koko Suomen sähkönkulutus oli 90 TWh (terawattituntia).

Pienvesivoimayhdistys seuraa tiiviisti Euroopan pienvesivoimayhdistyksen (ESHA, The European Small Hydropower Association) toimintaa sekä informoi jäseniään ESHAn ajankohtaisista asioista ja julkaisuista.

Artikkeli: Energiajärjestelmien vertailu

Raportti: Pienvesivoimakartoitus

Pienvoimalaopas

Lataa tästä esitteemme

Siirry työkalupalkkiin